Kaappiin lisätäytettä

Tosiaan, tässä kesän aikana on tullut tehtyä muutama hankinta ja niitä ajattelin tässä nyt sitten esitellä!

Big Ben

Lontoossa ollessa tuli käytettyä jonkun verran rahaa, mikä yllätys. :D Shoppailin vaatteita lähinnä hullun halvassa Primarkissa, tuliaisia keräilin sieltä täältä (tällä kertaa kysyin ihmisiltä, että mitä ne haluaa, että osaisin oikeesti ostaa jotain mieleisiä tuliaisia, oon meinaan melko huono keksimään niitä itse) ja sitten tuli ravattua pelikaupoissa. Paljon.

Kauniin sininen Nintendo DSi:ni! <3

Tällainen vauva sieltä sitten tarttui pitkän harkinnan (ja muutaman takaiskun) jälkeen matkaan. <3 Olen ihan rakastunut! Tuo sinisen sävy on todella kaunis ja on kivaa, ettei se ole vain musta tai valkoinen. Parasta on, että tuo on mattapintainen joten suuresti inhoamani sormenjäljet eivät siinä kauheasti näy. :) Kosketusnäyttöön en tietenkään koske muuten kuin siihen tarkoitetulla kynällä (ja voi sitä ahdistuksen määrää jos joku tutkii tuota ja pelkään järjettömästi, että se joku jättää sormenjälkiä jompaan kumpaan näyttöön tai muuten sormet ovat likaiset!), ja varjelen sitä muutenkin lähes neuroottisesti. :D Kamera ominaisuus tuossa tosin on hieman turha vaikka on silläkin tullut ikuistettua melko hienoja tilanteita. :D Tämä on siis ostettu Game-nimisestä pelikaupasta. 



Pokémon White <3



Pokémon SoulSilver <3

Nämä sieltä tarttuivat tietenkin myös matkaan, sen verran paljon halvemmalla sai kuin Suomessa! SoulSilver oli syy miksi alunperinkin halusin ostaa Nintendo DSi:n, Silver, Gold ja Crystal kun ovat suosikki Pokémon pelejäni. :) Pokémon Whiten ostin kun tosiaan niin halvalla sai ja kun kaverilla on sitten Black. SoulSilver on ostettu Gamesta ja Whiten ostin HMV:stä Gatwickin lentokentältä. 

Ainoa manga, jonka ostin Lontoosta oli muuten Pandora Hearts 3, mutta unohdin ottaa siitä kuvan kun kirjahyllyni on jo niellyt sen jonnekin syövereihinsä... Sen ostin valtavasta kirjakaupasta nimeltä Foyles (muistaakseni se oli se), viisi tai kuusi kerrosta kirjoja... o.o Se oli ainoa paikka muuten missä eksyin Lontoossa. :'D Kiertelin yksin etsimässä siskolle tuliaista ja sitten yhtäkkiä kun olisin halunnut takaisin paikkaan, johon sovittiin tapaaminen kavereiden kanssa kun olisi valmista, niin olin kadottanut suuntavaistoni ihan kokonaan ja oli vähällä, etten joutunut paniikkiin. :D Loppujen lopuksi löysin itse sen paikan uudestaan, ilman, että tarvitsi edes kysyä neuvoa. ^^ 

Siinä olikin sitten merkittävimmät Lontoon ostokset. :) 
Suomesta sitten tässä kesän aikana (muttei Animeconista) hankittuja juttuja ovat seuraavat.

Pitihän uudelle DSi:lleni ostaa suojakotelo, ettei sitä tarvitsisi sukassa kuljettaa (pari viikkoa kuljetin sitä sukassa oikeasti), joten lähdin moista etsimään ja Toys R Usista sellainen löytyi. Oli vieläpä tarjouksessa. Mukana tuli sitten pelikotelo, pari söpöä kosketusnäyttökynää ja liina, jolla näyttöjä voi pyyhkiä. Niistä en jaksanut ottaa kuvaa. DS-pelejä kun on vaan kolme ja ne mahtuu tuonne koteloon kun siellä on sellanen pelien säilytystila niin en vielä ole tarvinnut erillistä pelikoteloa. :)

Sitten tuli vielä innostuttua Animeconin jälkeen niin, että hankin sitten vielä Fantasiapeleistä nämä kaksi, eli Pokémon Adventures 4 ja Pandora Hearts 5. Kuten Animecon-postauksessa sanoin, niin näistä sitten lisätarinaa myöhemmin.

Kirja- ja animehyllyni ovat paisuneet huomattavasti sitten viime kuvien, joten tässä on katsaus niiden nykyisestä tilanteesta.

Luonnontilassa oleva kirjahyllyni.



Ja anime (ja muut DVD:t) on sitten tässä.

 Kirjahylly näyttää enemmän tai vähemmän räjähteneeltä, sinne ei meinaa oikein mahtua enää mitään... Kasaan siis uusia tulokkaita sinne minne sattuu mahtumaan. Pandora Hearts 5 ja Pokémon Adventures 4 eivät muuten ole kuvassa vielä hyllyssä. Laskujeni mukaan mangaa on tällä hetkellä 305 kappaletta. DVD-hyllykin alkaa olla täynnä, VHS:t vie aika paljon tilaa, ja noiden rakkaiden Pokémon VHS:ien taakse piiloutuu kaikki Miyazakin elokuvat, jotka omistan ja muutama muu. Lisäksi Neon Genesis Evangelionin olen VIHDOIN saanut kerättyä kokonaan! Siitä varmaan juttua joskus hamassa lähitulevaisuudessa, kunhan saadaan NGE-maratoni pidettyä ystävän kanssa. :D Huomatkaa myös ihana ylioppilaslahjaksi saamani custom-made My Little Pony! <3 Aivan ihanan sävyinen sininen, jolla on kaunis harja ja häntä. Sen selässä oleva Pikachu on itsetehty ja pysyy ponin selässä magneetilla. :) Lisäksi ponissa lukee kanjeilla "iltahämärä" (piruilua). :D 

Että sellaista. Postaus on venynyt jo nyt niin pitkäksi, että itse projektin jatkaminen ja uusien hankintojen pohtiminen jää kyllä sitten ensi kertaan!  


-       

Yhteenveto Animeconista :D

Elikkä katsotaan saisinko tämän kerralla kirjoitettua kokonaan. :D Aiheena siis:

Eli Finncon-Animecon 2011! Kyseinen tapahtuma järjestettiin tänä vuonna Turussa 15.-17.7. ja itse olin siellä kaikkina kolmena päivänä.

Perjantai: 

Olin Turussa noin kahden aikaan ja perjantaina en oikeastaan käynyt kuin tarkistamassa missä tapahtumapaikka on. Menin nimittäin elokuviin katsomaan Harry Potter ja Kuoleman varjelukset osa 2. :D Perjantai oli oikeastaan sellaista eksyilyä ja harhailua, mikä ei ollut kivaa ollenkaan, koska kengät olivat hieman pienet ja tappoivat varpaani, minkä lisäksi SATOI ja tietysti olin jättänyt sateenvarjoni laukkuun, joka oli Animeconin narikassa sen aikaa kun itse menin leffaan.... Elokuvan jälkeen en onneksi enää eksynyt (eikä satanutkaan). Hain laukkuni narikasta ja lähdin etsimään lattiamajoituspaikkaa. Onneksi kännykässäni oli navigaattori, muuten olisin ollut melko hukassa (vaikka se navigaattori johdatti minut kyllä kaikkein pisintä reittiä päämäärääni.......). Löysin kuin löysinkin sitten vihdoin lattiamajoituskoulun! Illalla vielä kävin ostamassa ilta- ja aamupalaa, eikä siinä sitten sen ihmeempää. :) 

Lauantai: 

Lauantaina tuli sitten oltua tietenkin katsomassa erilaisia juttuja, aamulla kävin katsomassa pari jaksoa Bleachia (en ollut koskaan aiemmin katsonut/lukenut kyseistä sarjaa ja olin hieman pihalla kun sarjasta näytettiin kai randomilla vaan pari jaksoa...) ja sitten kaveri tuli viettämään aikaa kanssani ja käytiin syömässä. Siitä sitten katsomaan cosplay-kisoja ja kisaajista suosikikseni nousi ehdottomasti Pen-Pen NGE:stä!! <3 Kaverin täytyikin sitten lähteä kisan jälkeen, mutta minä jäin kuuntelemaan vielä animemusiikkikonserttia, joka olikin sitten aivan ihana! <3 Tykästyin kovasti siihen laulajaan, HIMEKAan, joka oli todella suloinen! :) Meinasin purskahtaa itkuun liikutuksesta kun hän lauloi NGE:n alkutunnarin, joka lukeutuu yksiin suosikkeihini! En jaksanut lähteä illalla iltabileisiin, onneksi, koska sitten illalla tutustuin mukavaa tyttöön, joka oli kanssa lattiamajoituksessa. :) 

Sunnuntai:

Aamulla piti sitten pakata kaikki kamat ja tuoda ne mukana tapahtumapaikalle ja sitten viedä ne narikkaan. Ensimmäiseni menin taas katsomaan animea noin tunniksi ja sen jälkeen kuuntelemaan Taistelulajien manga-nimistä puheohjelmaa. Se oli mielenkiintoinen. :) Sitten kiertelin hetken aikaa kunnes Melancholy of Haruhi Suzumiya-esitelmä alkoi ja kuuntelin sen. Kello alkoi olemaan siinä vaiheessa niin paljon, että lähdin rautatieasemalle päin Hesburgerin kautta. :D 

Mutta mitäs sitten tuli hankittua? Olen kyllä aika ylpeä itsestäni kun en tuhlannut mitään älytöntä määrää rahaa (toisin kuin esim. edellisessä Animeconissa, jossa olin), mutta kyllä nytkin vähän jotain tarttui mukaan! 

Sain vihdoinkin ostettua itselleni kauan haluamani Sasuke Plushin! <3 Tosin oikeasti halusin sen nuoremman sinipaitaisen version enkä tätä Shippuuden versiota, mutta Sasuke on aina Sasuke! ^^  

Ylemmässä kuvassa näkyy kokonaan kuva, joka on pyyhkeessä ja alla oleva on itse pyyhkeestä. En jaksanut levitellä isoa pyyhettä kuvan ottamista varten vaan tein helpomman kautta ja otin kuvan tuosta pahvilapusta. :D Tässä siis pyyhe, jonka ostin myös. Olen jo pitkään halunnut tämän ja meinasin jo kerran ostaa tämän eBaysta. Niin tämä kuin Sasuke-pehmokin on molemmat ostettu Urumin standista. En yleensä kauheasti osta oheistuotteita tai muutenkaan kauheasti fanityttöile, mutta jotkin tietyt sarjat/hahmot saavat minut kuitenkin ostelemaan kaikenlaista. ^^'

Taidekäytävältä (vai mikä lienee) löysin tällaisen ihanuuden! <3 Kyseessä siis Torchic-kirjanmerkki, jonka kyseinen myyjätär on itse piirtänyt. :) Oikeasti olisin halunnut Snivyn tai Cyndaquilin, mutta ne olivat loppu, joten päädyin Torchiciin. Näin jälkikäteen harmittaa, että ostin vain tämän yhden enkä muitakin. :/ 

Ja tässä itseasiassa ainoat mangat, mitkä ostin. Pandora Hearts 4 (suuri rakkaus) ja mielijohteesta ostettu Pokémon Adventures 3 (ei ollut ekaa eikä tokaa osaa). Molemmista selittelen tarkemmin sitten myöhemmin. :) Ostettu Fantasiapelien standista.

Ja siinä sitten oikeastaan olikin kaikki mitä ostin. :o Toisaalta ihan kiva etten mitään hirveitä kasoja tavaraa ostanut, oli meinaan muutenkin hirveästi tavaraa kannettavana. :DD

 ------------------------------------------------------------

Jeps, siinä olikin sitten pientää asiaa Animeconista. :) Päätin, että seuraavassa postauksessa kerron muista viime aikaisista hankinnoistani (mm. mitä ostin Lontoosta) sekä mahdollisista tulevista hankinnoista JA jatkan itse projektia seuraavan sarjan esittelyllä (sarja on kyllä listattu jo "Mangani" sivulla).



Leikitäänkö kissaa ja hiirtä?

Järjestyksessä seuraavana on sitten Death Note! Tarina on Tsugumi Ohban ja taide Takeshi Obatan. Muistan kun joku aika sitten täällä alkoi hirveä Death Note-buumi, kun se ilmestyi suomeksi. Tuntui, että joka tuutista tuli vaan "Death Note, Death Note" enkä tiennyt sarjasta juuri mitään. Minkä lisäksi ei edes kiinnostanut, koska siitä intoiltiin niin paljon. Ja silti, tässä ollaan, kaikki 12 pokkaria löytyvät hyllystä.



Death Note kertoo lukiota käyvästä Light Yagamista, joka eräänä päivänä löytää Death Noten, vihon, jonka avulla voi tappaa ihmisiä vain kirjoittamalla nimen kyseiseen vihkoon. Vihkoon on lisäksi kirjoitettu säännöt, joita pitää noudattaa, jotta vihko toimisi, esimerkiksi nimeä kirjoitettaessa täytyy ajatella kyseisen henkilön kasvoja etteivät saman nimiset henkilöt kärsisivät. Light tapaa myös Ryuk-nimisen shinigamin (kuoleman jumala), jolle Death Note kuuluu. Light ryhtyy käyttämään Death Notea rikollisten tappamiseen luodakseen maailman, jossa ei ole lainkaan rikollisuutta. Rikollisten yhtäkkinen kuoleminen kiinnittää poliisien, samoin kuin vain L:änä tunnetun etsiväneron, huomion. Tappajaa (joka siihen mennessä tunnetaan kansan keskuudessa nimellä Kira) ryhdytään jäljittämään, vaikka johtolankoja ei oikeastaan ole. Samaan aikaan kun L yrittää selvittää Kiran henkilöllisyyden, yrittää Light (eli siis Kira) selvittää L:än henkilöllisyyden voidakseen raivata tämän tieltään. 

Sarjan juoni yllätti minut ihan täysin! Tiesin etukäteen henkilöiden nimiä kuten Light, Misa ja Ryuk ja tiesin Ryukin olevan shinigami ja että Death Notella voi tappaa ihmisiä. Mutta oletin, että kyseessä olisi joku seikkailu/fantasia tai joku vastaava manga, jossa metsästetään joitain pahoja örkkejä tyyliin Death Noten avulla. :'D Sitten tosiaan joskus kun sarja oli jo ilmestynyt kokonaan suomeksi, selailin sitä sattumalta ja mietin, että "äh, kyllähän tämän voisi sittenkin lukea", joten pyysin sitä joululahjaksi ja kaveri hankkikin kaksi ensimmäistä osaa (englanniksi) joululahjaksi viime vuonna. Ensimmäisen osan luettuani olin ihan haltioissani. Rakastan dekkareita ja rikoksien ratkaisujuttuja ja kaikkea missä fiksuillaan paljon, joten huomasin että Death Note olikin tosiaan minun juttuni! Innostuin todella kovasti ja koska pokkarit loppuvat aina jännittävään tilanteeseen, keräsin sarjan kohtuu nopeasti kokonaan itselleni (viime kesänä olin jo ostanut ne kaikki, verrattuna vaikka Chobitsiin, jonka kokonaan keräämiseen meni varmaan viisi vuotta). 

Death Note on hurjan mielenkiintoinen, se on kahden älykkään ihmisen päättelykyvyn välinen kamppailu, tyyliin "jos teen/sanon näin, hän ajattelee näin, jos taas teen/sanon noin, hän ajattelee noin, joten teen/sanon tällä tavalla, joten hän päätyy tähän ja tähän lopputulokseen" tai "hän ajattelee minun ajattelevan näin, joten jotta hän ajattelisi noin, teen näin". Todella mielenkiintoista! Vaikka tätä lukiessa pitää olla aika skarppina, ettei jutut mene ohi, varsinkin kun luin englanniksi niin vaati aika paljon keskittymistä. Väsyneenä tai päänsärkyisenä lukeminen oli aika tuskaa. 

Toinen asia, mikä tekee sarjasta mielenkiintoisen on Lightin naiivi idea luoda maailma, jossa ei ole yhtään rikollisuutta ja kaikki ovat vain ystävällisiä toisilleen. Ja varsinkin tapa jolla hän yrittää sen saavuttaa, hän vähän niinkuin "uhraa" itsensä yhteisen hyvän puolesta, syyllistyen itse siihen, mitä hän pitää vääränä. Yleensä minulla on selvä visio, siitä miten sarjan tai minkä tahansa tarinan pitäisi loppua, Death Noten kanssa oli vähän toinen juttu. Päässäni taistelivat eri stereotypiat, kuten päähenkilölle käy yleensä hyvin ja että hyvä voittaa. Joten mitenkäs sitten pitäisi menetellä kun päähenkilö onkin tappaja. Voisi ajatella, että Light on periaatteessa hyvä, koska hän periaatteessa pyrkii hyvään, tosin vähän kyseenalaisin keinoin, joten Kiran tulisi voittaa ja maailmasta pitäisi tulla parempi paikka. Toisaalta tappaminen on aina väärin, ja se taas tarkoittaisi sitä, että Light on paha ja hänen pitäisi "hävitä" ja L:än "voittaa". Minkä lisäksi jossain vaiheessa sarjaa, homma alkaa nousta aika lailla Lightille päähän ja keinot alkavat olla todella kyseenalaisia... Koko sinä aikana kun luin sarjaa, en osannut päättää, että kummin pitäisi käydä... 

Hahmoista sen verran, että suosikkejani olivat L ja Near. L enemmän kuin Near. Ryuk oli kanssa hyvä hahmo. Inhosin Misaa, voi luoja kun se oli ärsyttävä! Lightillakin oli kyllä hetkensä. Kaiken kaikkiaan sarja on yksi suosikeistani, yllättäviä juonenkäänteitä (varsinkin 7. pokkarin luettuani olin ihan shokissa) ja sellaista fiksuilua, että! 

Jeps, nämä on tosiaan tullut hankittua englanniksi (koska kaveri osti kaksi ekaa englanniksi) ja sellaisista paikoista kuin Lukuhetki, Fantasiapelit ja Akateeminen Kirjakauppa. :D Eli ihan niistä peruspaikoista. ^^ Lukuhetkessä nämä maksoivat vain 5 euroa kappale, Akateemisessa 7,50-8,50 (riippuen mikä pokkari oli kyseessä, ei mitään tietoa miksi jotkut Death Noten osat olivat kalliimpia kuin toiset...) ja Fantasiapeleissä 8 euroa kappale. Ja nämä tuli ostettua kohtuu nopeasti lähinnä siksi, että oli lahjakorttia Akateemiseen, lahjana kaverilta ja Lukuhetkessä olivat niin halpoja. :D Ja tosiaan, YLLÄTTÄEN tämä sarja on ikäsuositukseltaan OT, Older Teen (16+). Suosittelen kaikille, jotka pitävät pienestä aivojumpasta! <3



Verenpunaisia ja pikimustia ruusuja

Nyt sitten vuorossa yksi uusimmista rakkauksistani, nimittäin Crimson-Shell Jun Mochizukilta! <3 Kyseessä siis Mochizukin ensimmäinen ja tästä on vain yksi pokkari.  

Tarina kertoo Claudia-nimisestä tytöstä, joka tunnetaan myös nimellä The Rose Witch (= Ruusu Noita). Claudian sisälle on istutettu ruusun siemen ja se antaa hänelle pelottavia voimia, sen takia nimi Rose Witch. Claudia kuuluu järjestöön (Red Rose), jonka tarkoitus on tuhota "mustia ruusuja" ja ihmisiä ("victimes" =uhreja), jotka "mustien ruusujen" myrkky on tehnyt hulluiksi. Red Rosen päämajassa alkaa kuitenkin tapahtua kummia, minkä lisäksi myös Claudialle tärkein henkilö Xeno käyttyy erilailla. Näitä sitten yritetään selvittää tarinan edetessä. Crimson-Shellissä teemoina ovat mm. luottamus ja itsensä hyväksyminen sellaisena kuin on.

Kuten jo aiemmin sanoin, Jun Mochizuki on yksi uusimpia löydöksiäni (Anime-lehdestä bongasin). Olen niin ronkeli sen suhteen, mikä on mielestäni on nättiä piirtojälkeä, niin että jos löydän jonkun, jonka tyylistä todella pidän niin sitten on pakko hankkia kaikki kyseisen henkilön sarjat. Joten Pandora Heartsin jälkeen oli ihan pakko hankkia myös Crimson-Shell. :D Mutta oli kyllä tarinaltakin tosi hyvä eikä pelkästään ulkonäöltä! Lukiessani sitä ajattelin, että "joooo, ihan perushyvä juoni", mutta sitten muutama juonenkäänne, joista viimeinen tuli NIIN puun takaa etten ollut yhtään osannut odottaa mitään vastaavaa! Innostuin todella kovasti ja se nosti Crimson-Shellin pisteitä huomattavasti, rakastan yllätyksellisyyttä! <3 Myöskin loppu oli mielestäni kaunis (vaikka ehkä hieman turhauttava). 

Harmittaa kyllä vähän kun kyseessä oli niin lyhyt tarina, se oli nimittäin täynnä mielenkiintoisia ja hauskoja hahmoja, joita olisin voinut seurata vaikka kuinka pitkään! Minkä lisäksi hahmot olivat tietenkin hyvin piirrettyjä. ^^ Mutta mukava silti lukea välillä kerronnaltaan hieman nopeatempoisempaa tarinaa. :) 

Tosiaan, yllättäen, tämä on englanniksi ja Fantasiapeleistä tämän löysin. Hintaa oli 11 euroa ja kustantaja Yen Press. Tähän on myös laitettu ikäsuositukseksi Older Teen (16+). Kannattaa kyllä ehdottomasti tutustua jos vaan kiinnostaa! <3 

      

The Someone Just For Me

Seuraavaksi Chobits, yksi suosikeistani! <3 Ja kyseessä siis tosiaan manga, eikä animeversio. CLAMPin tekemä ja CLAMPin sarjoja ovat mm. myös Tsubasa ja xxxHoLic (sekä monet muut).

Minulla on siis (vihdoinkin!) koko sarja, tämän keräämiseen meni ihan oikeasti vuosikausia! Ensimmäisen kerran tutustuin tähän sarjaan joskus innostukseni alkuaikoina (taisi olla jopa ihan ensimmäinen ei-Rumiko Takahashin mangasarja johon tutustuin!) kun kaverilla oli kakkospokkari. Aloitin siis siitä ja tykästyin sen verran, että aloin haalimaan itsellenikin näitä! Tosin perfektionistina minua hiiiiieman häiritsee nuo erot noissa selkämyksissä....

Joka tapauksessa, kyseessä on siis sci-fi sarja ja juoni lyhyesti: Päähenkilö Hideki Motosuwa yrittää päästä yliopistoon Tokiossa ja tarina sijoittuu tulevaisuuteen, jossa tietokoneet ovat kehittyneet ulkonäöltä lähes täysin ihmistä muistuttaviksi (ja joiden englanninkielinen nimi on persocom). Eräänä iltana Hideki löytää hylättynä tällaisen tietokoneen, kantaa kotiinsa ja käynnistää. Tietokoneen hän nimeää Chiksi (joka on jokaisen pokkarin kannessa). Chi ei kuitenkaan muista mitään ajasta ennen kuin Hideki käynnisti tämän ja näyttäisi toimivan ilman virtalähdettä, Hideki ei ymmärrä tietokoneista mitään, joten hän joutuu turvautumaan toisten apuun. Chi saa erikoisuudessaan kaikki hämmenyksiin ja sarjan aikana yritetään selvittää mikä Chi oikein on, mistä hän tulee ja mitä hänelle tapahtui ennen kuin joutui hylätyksi. Ja kaiken aikaa Chi oppii uutta elämästä. 

Chobits on tarina rakkaudesta, siitä että ketä voi rakastaa, kuka voi rakastaa, millainen rakkaus on "oikeaa", mikä tekee tunteesta aidon, siitä että toista rakastetaan sen takia että hän on hän eikä joku muu eikä sillä ole väliä mitä toinen pystyy tekemään sen takia, että on hän tai mitä hän ei pysty tekemään koska on hän. Hidekin ja Chin lisäksi sarjassa kerrotaan sivuhenkilöiden tarinoita, jotka kaikki liittyvät jotenkin persocomeihin. 

Kuten jo mainitsin, itse pidän sarjasta todella paljon. Tarina on mielestäni todella koskettava ja varsinkin loppua kohden kyyneleet valuvat aina vuolaasti (tosin olen kyllä todella herkkä kyynelehtimään muutenkin!). Sarja sisältää aika paljon melko filosofista pohdintaa rakkaudesta, tunteista ja kaikesta sellaisesta ja pidän tästä piirteestä todella paljon, suosikkisarjoissani onkin aina myös jotain vähän vakavampia piirteitä. Ihan täysin huumoriton Chobits ei kuitenkaan ole, mutta yleensä huumori on melko, hmm.. pervoa, en nyt keksi parempaakaan sanaa sitä kuvaamaan. Alastomuutta on jonkun verran, mutta ei järkyttävästi. CLAMPin piirtojälki miellyttää omaa silmääni ERITTÄIN paljon (Chi ja muutkin hahmot ovat hurjan suloisia!!), varsinkin Chin vaatteet ovat ihania ja yksityiskohtaisia, voisin kiskoa semmoisia itsellenikin päälle (eri asia on että menisinkö ulos muuten kuin mahdollisesti johonkin coniin...). Ehdottomasti siis yksi suosikkisarjoistani.      

Tätä olen siis lukenut englanniksi (suomeksi ei edes löydy, mutta esim. ruotsiksi kyllä löytyy) ja omani ovat TokyoPopin julkaisemia. Nämä on tullut hankittua vuosien mittaan kohtuu monesta eri paikasta: Fantasiapelit, Akateeminen Kirjakauppa, Lukuhetki sekä Virossa ollessani Pärnusta yhdestä kirjakaupasta, lähinnä koska sitä on saanut monesta paikkaa. ^^ Hinnat ovat vaihdelleet vähän ostopaikan mukaan, Fantasiapeleissä 10 euroa (ainakin muistaakseni nykyisillä hinnoilla, aikaisempaa hintaa en muista), Akateemisella oli 10,5 euroa (en kyllä tiedä myydäänkö Akateemisella enää Chobitsia englanniksi, siitä on kauan kun ostin omani sieltä. Tosin Itäkeskuksen Akateemisessa taitaa olla Chobitsia ainakin ruotsiksi, kun viimeksi kävin kesällä, mutta en mene vannomaan), Lukuhetki on Jyväskyläläinen divari, joten sieltä ostamani Chobitsit ovat olleet jotain 6 euroa kai ja no Virossa se oli ihan normaali kirjakauppa, tarkkaa hintaa en muista kun se oli tietenkin kruunuissa, mutta muistaakseni laskin sen olevan samaa hintaluokkaa kuin Suomessa tai vähemmän, en olisi ostanut sitä jos se olisi ollut kalliimpi. :D

Vielä mainittakoon, että TokyoPop on laittanut tähän ikäsuosituksen Older Teen (OT) eli noin 16-vuotiaista ylöspäin. Haha, silloin kun ostin ensimmäisen osan niin minulla ei ollut hajuakaan, että tässä olisi sellainen ikäsuositus! Järkytyin siis kovasti kun silloinen äitipuoleni halusi tutustua uusimpiin hankintoihini ja Chobitsia katsottuaan totesi, että huomasitkos, että tämä on tarkoitettu sinua vanhemmille (olin kai jotain 13 tai 14) ja iskä pyysi, että jättäisin Chobitsin myöhemmälle iälle. :'D Itse en löytänyt ikäsuositusmerkintää mistään enkä suostunut sitten myöskään uskomaan mokomaa. XD Joskus pari vuotta sitten huomasinkin sen ja olikin sitten vähän semmoinen "oho, niinpäs tämä olikin 16+..." -reaktio. Ja kyllä kun näin miettii koko sarjan lukeneena niin kyllä sille 16+ -merkinnälle on myös jonkin verran perusteita, ei paljoa, mutta vähän kuitenkin.

SUOSITTELEN! <3